Yhdistys valitsee vuosittain Vuoden perinnemaiseman/kulttuuriympäristön, vuoden 2021 perinnemaisema on Pielpajärven erämaakirkko ympäristöineen Inarissa. Lue lehdistötiedote (pdf).

Nyt etsimme vuoden 2022 perinnemaisemaa. Tee ehdotus, mielellään valokuvien kera, Maatiaisen toimistoon joulukuun loppuun mennessä joko sähköpostitse tai kirjeitse. Perinnemaiseman valintaperusteista kerrotaan alla. Voit tiedustella niistä myös perinnemaisemavastaavalta. Kohteeseen järjestettävällä tutustumisretkellä luovutetaan paikan hoitajalle tai ylläpitäjälle perinnemaisemakunniakirja.

Vuoden perinnemaiseman valintaperusteet

Mitä perinnemaisemat ovat?

Perinnemaisemat ovat alkutuotannon tai muiden varhaisten elinkeinojen ja niihin liittyvien toimintojen muovaamia, usein alkuperäisestä käytöstä poistuneita tai poistumassa olevia maisematyyppejä.

Perinnemaisemat voidaan jakaa kahteen pääryhmään: perinnebiotooppeihin ja rakennettuihin perinnemaisemiin:

Perinnebiotoopit ovat kulttuurivaikutteisia, perinteisen laidun- ja niittotalouden muovaamia luontotyyppejä. Niitä ovat erilaiset niityt, lehdesniityt, hakamaat, metsälaitumet ja kaskimetsät. Perinnebiotoopit ovat monilajisimpia kasviyhdyskuntiamme ja niiden kasvillisuutta nimitetään perinnekasvillisuudeksi. Runsas ja omaleimainen eliölajisto koostuu pääosin luonnonvaraisista kasvi- ja eläinlajeista sekä aikojen kuluessa ihmisen mukana levinneistä lajeista.

Rakennettuja perinnemaisemia ovat muun muassa historialliset rakennukset ja rakennelmat lähiympäristöineen, puutarhakulttuurin muovaamat maisemat sekä varhaisen teollisuuden ja liikenteen luomat maisemat. Maatilojen perinteiset pihapiirit, kartanomiljööt, vanhat kanavat ja myllyt ympäristöineen sekä vanhat kylä- ja tilustiet ovat erityyppisiä rakennettuja perinnemaisemia. Myös muinaisjäännökset kuuluvat rakennettuihin perinnemaisemiin.

Perinnemaiseman arvotekijöitä                     

• Pitkään jatkunut perinteinen maankäyttö, laidunnus tai niitto ja niiden jatkuvuus.
• Alkuperäisrotujen suosiminen laiduneläiminä.
• Perinnekasvillisuuden ja kasvilajiston edustavuus. Uhanalaisten ja huomioarvoisten (esim. muinaistulokkaat eli arkeofyytit) kasvilajien esiintyminen alueella.
• Alueen koko sekä kasvillisuustyyppien (esim. hakamaa, keto) monipuolisuus.
• Maisemassa näkyvissä kulttuurin kerroksellisuus sekä alueen pitkä asutus- ja maankäyttöhistoria
• Perinteisenä säilynyt kyläasutus (esim. tiivis ryhmäkylä).
• Maatilojen pihapiirien vanhat, hyvin säilyneet talonpoikaiset rakennukset, puukujanteet, vanhat pihapuut, perinteiset hyöty- ja koristekasvit.
• Perinteiseen karjatalouteen liittyvät rakenteet ja rakennelmat kuten heinäladot, aitat, riihet, kivi- ja riukuaidat, karjakujat.
• Talonpoikaisen perinteen vaaliminen.

Aikaisemmat vuoden perinnemaisemat:

2008: Mäki-Ketalan maatila Satakunnan Kokemäellä
2009: Louhimaan torppa Etelä-Savossa Linnansaaren kansallispuistossa
2010: Askalankosken niityt ja kedot Varsinais-Suomen Paimionjokilaaksossa
2011: Keminmaan kirkkojen ympäristö Pohjois-Pohjanmaalla
2012: Kuralan kylämäki Turussa Varsinais-Suomessa
2013: Harjun tila Hartolassa Päijät-Hämeessa
2014: Lohjansaari Uudellamaalla. Lue lehdistötiedote.
2015: Riuttalan talonpoikaismuseo (pdf-tiedosto).
2016: Hollolan keskiaikainen kirkko ympäristöineen.
2017: Korteniemen perinnetila. Lue lehdistötiedote (pdf-tiedostoja).
2018: Ruskeasuon siirtolapuutarha. Lue lehdistötiedote.
2019: Pattoin perintötalo Juvalla. Lue lehdistötiedote.
2020: Iitin kirkonkylä.
2021: Pielpajärven erämaakirkko ympäristöineen Inarissa. Lue lehdistötiedote (pdf).
2022: Rapolan harju ja Huittulan kylänraitti Sääksmäellä Valkeakoskella.