Maatiainen ry valitsee vuosittain yhden kasvin vuoden maatiaiskasviksi. Vuorovuosina valitaan hyöty- ja koristekasvi. Vuoden 2024 maatiaiskasvi on herne.

Maatiaiskasvit ovat elävää kulttuuriperintöä. Niiden arvo on luonnon monimuotoisuudessa, geneettisessä potentiaalissa ja kulttuurihistoriassa.

Maapallon rajailmastoihin sopeutuneet maatiaiskasvit ovat erityisen arvokkaita. Suomalaisina olemme vastuussa tuleville sukupolville täällä kehittyneestä geneettisestä rikkaudesta. Nyt on aika varmistaa, ettei enää yksikään maatiaislajike katoa!

Maatiaislajikkeet alkoivat syntyä eri puolilla maapalloa noin 10 000 vuotta sitten kun ihminen siirtyi keräilytaloudesta maanviljelyyn ja pysyvään asutukseen. Luonnonvalinnan ja ihmisen valinnan vuorovaikutuksessa syntyivät ”agri- ja hortikulttuurit” sekä karjanhoito. Kulttuurimaisema alkoi muotoutua.

Tämän päivän maatiaiskasvit valikoituivat viljely- ja koristekasveiksi noin sata vuotta sitten.

Vuoden 2009 maatiaiskasvi oli rohtosuopayrtti.
Vuoden 2010 maatiaiskasvi oli (rohto)liperi eli lipstikka.
Vuoden 2011 maatiaiskasvi oli kultapallo.
Vuoden 2012 maatiaiskasvi oli maatiaisruis.
Vuoden 2013 maatiaiskasvi oli harjaneilikka. Lue lehdistötiedote (pdf).
Vuoden 2014 maatiaiskasvi oli tattari.
Vuoden 2015 maatiaiskasvi oli varjolilja.
Vuoden 2016 maatiaiskasvi oli euroopanpähkinäpensas. Lue lehdistötiedote.
Vuoden 2017 maatiaiskasvi oli ahomansikka.
Vuoden 2018 maatiaiskasvi oli ruusupapu.
Vuoden 2019 maatiaiskasvi oli paratiisililja.
Vuoden 2020 maatiaiskasvi oli väinönputki.
Vuoden 2021 maatiaiskasvi oli siankärsämö. Lue myös lehdistötiedote (pdf).
Vuoden 2022 maatiaiskasvit olivat hietalaukka ja käärmeenlaukka. Lue tiedote (pdf-tiedosto).
Vuonen 2023 maatiaiskasvi on isotähtiputki. Lue tiedote (pdf-tiedosto).
Vuoden 2024maatiaiskasvi on herne. Lue tiedote (pdf-tiedosto)

Lisää kasveista:
Liisa Jääskeläinen: Kasvit – elävää kulttuuriperintöä
Artikkeleita vuoden maatiaiskasveista

Malvat olivat vuoden maatiaiskasveja vuonna 2007.