Suomenhevonen on alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu, joka on saanut alkunsa pohjoiseurooppalaisista maatiaishevoskannoista. Rotua on jalostettu puhtaana vuodesta 1907 alkaen, jolloin suomenhevosen kantakirja perustettiin.

Jälkeläisistään valiopalkittu tamma Vieno-Kaneli sekä jälkeläiset Tintin Lipstikka ja Tintin Kantarelli.
Kuva: Laura Taimioja.

Alkuaan suomenhevonen oli pieni maatiaishevonen, säkäkorkeudeltaan 105–130 cm. Risteyttämällä sen kokoa on kasvatettu ja puhdasjalostuksen aikana 1900-luvulla säkäkorkeutta yhä nostettiin, jolloin rodusta saatiin paremmin maatalouden tarpeita vastaava työhevonen. Pienhevoskantakirja on perustettu vuonna 1971, jolloin pienikokoista kantaa oli enää hyvin vähän jäljellä. Pienhevoskantakirjaan on sen perustamisen jälkeen merkitty yhteensä reilut 500 pienhevosta, tämänhetkinen kantakirjattujen pienhevosten määrä on Hippoksen tietokannan mukaan noin 260 kappaletta. Vuosittain pienhevosoriiden jälkeläisiä syntyy noin 40–80. Suomenhevosen astutusmäärät ovat pudonneet heikentyneen taloustilanteen myötä ja alkaneena vuonna suomenhevosia syntyy vähemmän kuin 40 vuoteen. Näin ollen suomenpienhevosiakin syntyy tulevana kesänä valitettavasti aiempia vuosia vähemmän.

Kaikki pienhevoset eivät toki ole pienhevosvanhempien jälkeläisiä, sillä pieniä yksilöitä syntyy myös suomenhevosen muiden jalostussuuntien vanhemmista. Nämä ovatkin tervetullut lisä pienhevospopulaation geenipohjaa laajentamaan. Pienhevossuvuissa elää koko suomenhevospopulaatiosta muuten kadonneita ja harvinaistuneita sukulinjoja, joten pienhevoskasvatus pitää yllä myös eräänlaista suomenhevosen geenipankkia.

Monipuolinen yleishevonen pienessä koossa

Rotumääritelmän mukaan suomenpienhevonen on hyväryhtinen ja melko vankka. Sen pää on kuiva ja suora, kaula melko tukeva ja runko pyöreä ja pitkä. Se on luonteeltaan yhteistyöhaluinen, pyrkivä ja nöyrä ja sillä on selvä sukupuolileima. Suomenhevosen kantakirjaan pienhevossuunnalle hyväksyttävä ori tai tamma saa olla säkä- ja lautaskorkeudeltaan enintään 148 cm korkea. Kantakirja-arvostelussa kiinnitetään huomiota pienhevosen sopusuhtaisuuteen, jalostusohjesäännön mukaan pienhevosen tulee olla sopusuhtaisen pieni kaikilta osiltaan. Lisäksi erityisesti pienhevosen luonteen tulisi olla tottelevainen ja yhteistyöhaluinen. Sukua arvioitaessa vaatimuksena on ollut näyttö siitä, että sieltä periytyy pientä kokoa, eikä kyseessä ole vain satunnaisesti pieneksi jäänyt yksilö.

Suomenpienhevonen on suomenhevosen rotumääritelmän mukaisesti monipuolinen yleishevonen. Ponikoosta huolimatta se on rakenteeltaan ja liikkeiltään hevonen. Este- koulu- ja kenttäratsastuksen lisäksi pienhevosia tavataan myös ravihevosena, valjakkohevosena, westernin parissa, vaellusratsuna, terapiaratsuna sekä jopa työhevosena. Valjakkoajossa suomenpienhevonen on menestynyt erityisen hyvin, sillä lukuisat maajoukkue-edustukset huipentuivat viime vuonna maailmanmestaruuskilpailuihin, joissa koko Suomen ponijoukkue koostui suomenpienhevosista!

Hallitseva suomenpienhevosten kenttämestari: ori Friisin Paletti (kuva vuodelta 2012).
Kuva: Camilla Sipponen.

Koko perheen harrastehevonen

Ratsastuksen eri lajeissa suomenpienhevonen kilpailee menestyen muiden rotujen joukossa helpoissa luokissa, mikä tasona riittää harrastajaratsastajalle hyvin. Rauhallisen luonteensa ja tasaisten askellajiensa vuoksi suomenpienhevonen sopii hyvin myös ratsastuskoulujen opetushevoseksi. Vankan rakenteensa puolesta se soveltuu hyvin myös monen aikuisen ratsuksi. Parhaimmillaan suomenpienhevonen on koko perheen harrastehevonen, jolla perheen tytär voi kilpailla ratsastuksessa, isä harrastaa työ- tai kärryillä ajoa ja äiti käydä rentoutumassa maastolenkillä. Näin olleen suomenpienhevonen on varteenotettava kotimainen vaihtoehto ponille.

Vuoden 2013 pienhevosten koulumestari ori Sibbo on hyvä esimerkki siitä kuinka pienhevonen pärjää kouluradoilla helpoissa luokissa isompiaan vastaan.
Kuva: Camilla Sipponen.

Suomenpienhevosyhdistys edistää rodun asemaa

Suomenpienhevosyhdistys on perustettu vuonna 2000 vahvistamaan pienhevosten asemaa alkuperäisrodun edustajana. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää pienhevosen käyttömahdollisuuksia ja jakaa tietoa mm. sen monipuolisuudesta.

Yhdistys pyrkii lisäämään suomenpienhevosten arvostusta ja sen käyttömuotoja, sekä turvaamaan maahamme kehittyneen alkuperäisrodun sukujen ja jalostuslinjojen säilymisen, vaikuttamaan suomenpienhevosen kehittämiseen ja ylläpitoon tulevaisuuden käyttötarpeita varten. Lisäksi yhdistyksen tarkoituksena on lisätä suomenpienhevosten osuutta kilpailutoiminnassa, sekä vaikuttaa niiden jalostukseen ja kasvatukseen siten, että sitä hoidettaisiin kansallisvarallisuutena maassamme, sekä koota suomenpienhevosta koskevaa tietoutta ja säilyttää suomenpienhevonen puhtaana alkuperäisrodun osana.

Kirjoittajat: Soile Pakkanen ja Tiina-Liisa Nirhola

Suomenpienhevosyhdistys

• Suomenpienhevosyhdistys on perustettu vuonna 2000
• Jäsenmäärä 2013 noin 130
• Jäsenmaksu vuodeksi 20 euroa
• Yhdistys palkitsee vuosittain ansioituneita suomenpienhevosia mm. laatuarvostelujen perusteella
• Suomenpienhevoslehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa
• Suomenpienhevosyhdistyksellä on facebookissa yli 1200 tykkääjää
• Yhdistys järjestää vuonna 2014 seuraavat tapahtumat:
• Pienhevosten koulumestaruus juniorit ja seniorit (elokuussa 2014)
• Pienhevosten estemestaruus juniorit ja seniorit (kesäkuussa 2014)
• Pienhevosten kenttämestaruus (syyskuussa 2014)
• Kansallisen poninäyttelyn yhteydessä pienhevoskehä (Vermossa elokuussa 2014)
• Pienhevosille ja pienhevosihmisille suunnattu kenttävalmennusviikonloppu (kesäkuussa 2014)

• Jäsenille tarjotaan rahalle vastinetta runsain mitoin:
• Saat jäsenlehden kaksi kertaa vuodessa
• Voit halutessasi ilmoittaa ilmaiseksi yhdistyksen sivuilla
• Kasvattajana ja/tai oriinomistajana sinulla on mahdollisuus saada yhteystietosi sekä tietoa toiminnastasi/oriistasi sivuillemme
• Ilmoitukset jäsenlehdessä on käytettävissäsi edulliseen 20 € hintaan, joka sisältää nettimainoksen
• Voit osallistua suomenpienhevosten mestaruuskilpailuihin (koulu-, este- ja kenttämestaruus). Mestaruuksissa pärjänneitä muistetaan raha- ja tavarapalkinnoin.
• Olet tervetullut osallistumaan yhdistyksen toimintaan ja suunnittelemaan tapahtumia

Halutessasi tukea pienen kotimaisen rodun pärjäämistä maassamme, liity jäseneksi (20 euroa) tai kannatusjäseneksi (10 euroa, ei sisällä jäsenetuja vaan tukee toimintaa) kotisivujemme kautta.

Kirjoittajat: Soile Pakkanen ja Tiina-Liisa Nirhola