Helsingin Maunulassa on kaksi lehtoaluetta, joilla kasvaa noin sata euroopanpähkinäpensasta. Lehdot sijaitsevat Keskuspuistossa kuusien kupeessa. Kesällä ne ovat hämyisiä keitaita, joissa voi vanhan kansan tapaan kuvitella haltijoiden asuvan. Talvella satunnainen ohikulkija niitä tuskin edes huomaa, ennen kuin katsoo pensaiden juurelle.

Pähkinäpensas muodostaa kasvaessaan juurivesoista kehän, runnan, joka saattaa muodostua satoja vuosia vanhoilla pensailla läpimitaltaan jopa viisimetriseksi. Vaikka pensas voi olla hyvinkin vanha, yksittäiset rungot eivät ole kovin pitkäikäisiä. Niinpä runkojen muodostamassa kehässä on usein sekä lahoamassa olevia vanhoja runkoja, että nuoria uusia vesoja. Tutustuin pähkinäpensaslehtoihin Helsingin kaupungin ympäristötarkastajan, Hanna Seitapuron, kanssa. 

Miten pähkinäpensaslehtoja hoidetaan?

• Lehdoissa ei tehdä varsinaisia hoitotoimia. Joitakin vaarallisia puita voidaan kaataa, kuten täällä näkyykin muutamia vanhoja kuusia kaadetun. Lehdot ovat suojeltuja alueita, ja niillä noudatetaan Keskuspuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaa, Hanna kertoo.

Pitkään on käyty keskustelua siitä, pitäisikö pähkinäpensaslehtoja suojella ja poistaa niiden alueelle kasvavia kuusia ja muuta puustoa vai antaa luonnon kiertokulun hoitaa vuorottelu kuusivaltaisen metsän ja pähkinäpensaslehtojen välillä. Luonnollisessa vaihtelussa pähkinöiden määrä saattaisi välillä vähentyä pitkiksi ajoiksi, koska pähkinälehtoja on enää hyvin vähän. Silloin sekä pähkinä että sitä hyödyntävät lajit voisivat taantua uhkaavasti.

Pähkinäpensaslehto on varsin erityinen ympäristö suomalaisessa metsässä. Miten lehto vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen?

• Pähkinäpensaat tuovat ravintomahdollisuuksia erilaisille eläimille. Esimerkiksi pähkinähakit ja närhet syövät pähkinöitä. Opiskeluaikoina kiersin metsissä tekemässä tutkimusta ja usein siellä hiljaa liikkuessani huomasin pian pähkinähakin vieressäni oksalla ihmettelemässä puuhiani. Ne ovat uteliaita ja älykkäitä lintuja, Hanna kertoo.

Lehdoissa viihtyvät myös oravat, hiiret ja myyrät, jotka käyttävät pähkinöitä ravinnokseen. Pähkinäpensas muodostaa kesällä tuuhean latvuksen. Sen varjossa viihtyvätkin lähinnä keväiset kukkijat; erilaiset vuokot ja sipulikasvit, ja kevätlinnunherne. Ahvenanmaalla pähkinäpensaslehdoissa kasvaa myös kämmeköitä. Pähkinäpensas on parhaimmillaan keväällä. Se kukkii itse varhain, jo huhtikuussa, ja ennen pensaan lehtien puhkeamista kukkivat aluskasvit.

Millaisissa paikoissa pähkinäpensaat viihtyvät?

• Pähkinäpensaslehtoja on ilmastollisista syistä nykyään vain Etelä-Suomessa. Ahvenanmaa on niiden parasta aluetta. Siellä pähkinäpensas kasvaa niittymailla, joissa usein myös laidunnetaan eläimiä. Niittyjen hoito niittämällä ja laiduntamalla onkin osaltaan luonut suotuisat olosuhteet pähkinäpensaalle estämällä puuston muodostumista, Hanna sanoo.

Pähkinäpensas pitää valoisasta ja avarasta paikasta, mielellään rinnemaasta, joka on lehtomaisen ravinteikasta ja kalkkipitoista. Märkyyttä pensas ei siedä. Pähkinäpensaan kanssa viihtyvät mm. metsälehmus eli niinipuu ja muut jalopuut. Pensaiden lomassa kasvavat parhaiten kesällä varjossa viihtyvät kasvit.

Helsingissä on Maunulan lisäksi kaksi pähkinälehtoa Viikissä ja yksi Itä-Pasilassa aivan Mäkelänkadun vieressä. Pähkinälehtojen sijainnit voi katsoa kartta.hel.fi-palvelun Luontotiedot-valikosta valitsemalla Ympäristö, luonto ja asuminen > Rauhoitetut kohteet > Suojellut luontotyypit.  

Teksti: Susan Wilander
Kuvat: Kaarina Heikkonen ja Keijo Luoto

Kuva: Keijo Luoto