Syyskuussa pääsemme perehtymään Turun kulttuuripääkaupungin ”Urban Nature” -tapahtumassa maailmankuulun tiedemiehen Pehr Kalmin kasveihin ja hänen vaikutukseensa puutarhakulttuurin syntyyn Suomessa.

Pehr Kalmista (1716–1779) hyödyn ajan professorina ja tutkimusmatkailijana on julkaistu runsaasti tutkimuksia. Sen sijaan Kalmin kasveja on esitelty hajanaisesti. Pehr Kalmin kasviperintö-työpajassa tarkastelemme mitä kasveja Kalm toi Suomeen ja mitä koeviljeli sekä mitä tietoa hän kokosi näistä kasveista. Lisäksi ammennamme puutarhan suunnitteluun aineksia kalmilaisesta puutarhafilosofiasta. Kalmin kasveista on vielä jäljellä joitakin yksittäisiä eläviä kasveja viljelyjäänteenä, ja niihinkin pääsemme tutustumaan työpajan retkellä Kalmin koepuutarhaan Sipsaloon.

Puistoseminaari ja työpajat

Urban Nature –seminaari on yksi Turku 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumista, ja siinä juhlistetaan Turun seudun puistojen vanhaa traditiota ja kasvitieteilijöiden perintöä. Lisäksi seminaari esittelee visioita tulevaisuuden puistoista ja puutarhoista sekä niiden merkittäviä suunnittelijoita. Seminaari järjestetään 8.-9.9.2011, ja sen kansainvälisinä luennoitsijavieraina ovat muun muassa maisema-arkkitehti ja nykytaiteilija Martha Schwartz Yhdysvalloista ja maisema-arkkitehti Patrick Quist Ruotsista. Oppihistorian emeritusprofessori Anto Leikola luennoi Pehr Kalmin merkityksestä ja perinnöstä. Seminaarin työpajoineen järjestää Turun kesäyliopisto ja kuraattorina toimii kuvataiteilija Armi Laukia.

Seminaariin liittyvä ”Pehr Kalmin kasviperintö” –työpaja järjestetään Pukkilan kartanomuseolla Kaarinan Piikkiössä lauantaina 10.9. ja se jatkuu historiallisen puutarhan suunnittelutyöpajana sunnuntaina Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa. Työpajan järjestelyissä ovat mukana Pukkilan kartanomuseo, Suomen Kansallismuseo, Turun yliopiston museologian oppiaine ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (Perinnekasvit museopuutarhassa – leader-hanke).

Historiallisen puistojen ja puutarhojen ja niiden vanhaan kasvillisuuteen perehtynyt dosentti Eeva Ruoff Aalto yliopistosta maisema-arkkitehtuurin osastolta esittelee työpajassa Kalmin kasviperintöä ja sen vaikutusta Turun seudun puutarhoihin. Pukkilan kartanomuseon puutarhatyöntekijä, taidehistorioitsija Aaja Peura esittelee 1700-luvun lopun puutarhafilosofiaa sekä Kalmin kasveja ja niiden hoitoa. Suunnittelutyöpajan vetävät maisema-arkkitehti Camilla Rosengren Helsingistä ja tutkija Merja Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta Jokioisista.

Lisäksi Pukkilan kartanomuseolla järjestetään elokuussa taidehistorioitsija Aaja Peuran johdolla kaksi maalaustyöpajaa ”Kalmin kynällä ja siveltimellä”, missä munatempera-tekniikalla ja aidoilla pigmenteillä maalataan kasviaiheisia tauluja. Maalaustyöpajat järjestetään lauantaina 13.8. ja sunnuntaina 28.8.

Näiden työpajojen lisäksi Urban Nature-seminaariin liittyy toimintaterapeutti Yvonne Westerbergin vetämä työpaja ”Hoitava puutarha – aistien puutarha”, jossa tarkastellaan puutarhan terapeuttisia mahdollisuuksia.

Kalmin jäljillä Piikkiössä

Pehr Kalmin kasviperintö-työpajassa kuljetaan Kalmin jäljillä monessakin mielessä; Kalmin kasvitietouden lisäksi liikutaan Kalmin ja hänen kollegansa Johan Lechen maisemissa Piikkiön kylällä.

Ajan tavan mukaan Turun akatemian professorit saivat myös seurakuntia hoitoonsa, ja myös Pehr Kalm vihittiin papiksi 1757. Hänen näkemyksensä mukaan papiston tehtävänä oli hyödyttää valtakuntaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kalm toimi 1757–1763 Piikkiön seurakunnan kirkkoherrana ja hän siirtyi 1763 kirkkoherraksi Turun Maarian seurakuntaan, jonne hänet myös aikanaan haudattiin 1779.

Kalmin toimista Piikkiön seurakunnan ja pappilan kehittämiseksi ei ole juurikaan säilyneitä lähteitä. Kovinkaan paljoa Kalm ei ehtinyt Piikkiössä oleskella, sillä samaan aikaan hän vastasi Turun akatemian kasvitieteellisestä puutarhasta. Lisäksi Kalm hoiti myös Turun Hirvensalossa Sipsalon tilalla koeistutuksiaan. Aikalaislähteistä selviää, että Kalm kunnostutti Piikkiön pappilan talousrakennuksia, raivautti uutta viljelysmaata ja kunnostutti vanhoja peltoja ojittamalla. Lisäksi hän perusti pappilaan humalatarhan, johon hän hankki taimet Tammisaaresta, sekä yrttitarhan.

Piikkiön pappilasta reilun kolmen kilometrin päässä olevassa Pukkilan kartanossa oli samoihin aikoihin kartanonomistajana lääketieteen professori Johan Leche (1704–1764), joka oli Kalmin kollega Turun Akatemiasta. Leche oli erittäin perehtynyt myös kasvitieteisiin ja Turun akatemiassa hän luennoi myös kasvitiedettä osana lääkeaineoppia. Lisäksi Leche oli 1750-luvun lopulla konsistorin määräyksestä mukana uuden kasvitieteellisen puutarhan suunnittelussa. Turun akatemian puutarhan perustamistyöt voitiin aloittaa 1757. Voidaan olettaa, että Kalm ja Leche vaihtoivat kasveihin liittyviä tietojaan. 

Pukkila mainitaan rälssitilana jo 1472. Nykyinen päärakennus rakennettiin 1762 viljelyksistä erittäin kiinnostuneen vapaaherra Christoffer Rappen aikana. Nykyään Pukkilan kartano on Museoviraston omistuksessa. Sen ryytimaa on suunniteltu käyttäen esikuvana 1762 tiluskarttaa ja soveltaen tietoja 1700-luvun kasvimaista ja ruokataloudesta. Kartanomuseo avattiin yleisölle vuonna 1970.

Piikkiön pappilaan, joka sijaitsi Piikkiön kirkon pohjoispuolella luultavasti jo keskiajalla, rakennettiin uusi päärakennus 1779. Rakennusta korjattiin 1868 ja 1918. Nykyään se on seurakunnan omistuksessa juhlatilana. Pappilan ympäristössä kasvaa orapihlajaa ja tuoksuvatukkaa.

Lauantain työpajassa puhalletaan henkeä kalmilaiseen puutarhaperintöön myös draamallisin keinoin.  Ohjelman lomassa tarjoillaan Turun yliopiston museologian oppiaineen suunnittelemia ja toteuttamia draamallisia tunnelmapaloja kartanonherran, professori Johan Lechen ja tuoreen Piikkiön kirkkoherran, professori Pehr Kalmin keskustelusta kasveista ja puutarhanhoidosta.  

Maarit Heinonen
Projektipäällikkö, MTT, Jokioinen 

Linkkejä:
Urban Nature seminaarin ja työpajojen ohjelma ja ilmoittautuminen:
http://www.turku2011.fi/urban-nature-seminaari
Pukkilan kartanomuseo: http://www.nba.fi/fi/pukkilan_kartanomuseo
Perinnekasvit museopuutarhassa –hanke: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/museopuutarha

Pukkilan kartano historiallisella kartalla. Museon opastaulusta kuvannut Keijo Luoto.