Suvimatka Ahvenanmaalle 7.–10. kesäkuuta 2012

ETUSIVU
Yhdistys
Ajankohtaista
Maatiaiskasvit
Maatiaiseläimet
Perinnemaisemat
Siemenvälitys
Maatiainen-lehti
Paikallistoiminta
Liity jäseneksi
Kuva-arkisto
Arkisto
Linkkejä
Yhteystiedot

Takaisin
edelliselle sivulle

Kevätkukkia
Varoitus: näitä kevätkukkia ei taida enää kesäkuussa näkyä

Tuulimylly Ahvenanmaalla

Ahvenanmaalla kaikki on pientä

Maarianhaminaa

 

 

Maatiaisen kotimaanmatka alkaa 7. – 10. kesäkuuta 2012 (torstai – sunnuntai). Lähdemme Helsingistä torstaina aamulla Kiasman tilausajopysäkiltä. Mukaan voi tulla matkan varrelta, mutta vain reitin pysäkeiltä. Myös Turusta voi tulla bussiin, mutta sieltä jatkamme Kustaviin ja kuljemme ainutlaatuista saaristotietä lautalla ensin Brändön, jossa yövymme hotelli Gullvivanissa. Illalla teemme kävelyretken ja tutustumme saaren kauniiseen luontoon. Sunnuntaina palaamme mantereelle laivalla Maarianhamina – Turku. Laiva lähtee iltapäivällä.

Ensimmäisenä matkapäivänä yritämme ehtiä Taivassaloon pionivaarin ”pioniparatiisiin” ja Kustavissa sijaitsevaan Itätalon maalaiskartanoon, jossa näemme alueen vanhaa perinnemaisemaa. Alueella on losseja ja ne voivat hidastaa matkantekoa ja toinen kohde jää silloin pois. Kartanon vanha nimi on Istro ja se oli historiallinen kaupankäynnin ja merenkulun keskus. Alueella on merkittävän aatelissuku Flemingin metsästysmaja ja osa metsistä on suojeltua ikimetsää. Rakennusten kunnossapidosta huolehtinut kirvesmies hankki metallinpaljastimen, koska maaperästä löytyi paljon arvokkaita metalliesineitä ja rahoja, jotka ovat päätyneet Turun maakuntamuseoon. Alueelle on suunnitteilla ekokylä. Mahdollisesti syömme Istrossa.

Saaristotietä

Ahvenanmaan flooralla ja faunalla on omat erityispiirteensä verrattuna Manner-Suomeen. Saaren maaperä on kalkkipitoista ja siellä on paljon kukkia, jotka ovat harvinaisia mantereella. Kukkaluonto on alkukesällä kauneimmillaan ja näemme paljon perhosia, jos säät suosivat. Ritariperhosiin kuuluu rauhoitettu liihottelija, harvinainen ja rauhoitettu pikkuapollo (Parnassius mnemosyne), se kuuluu alkukesän perhosflooraan. Toukka käyttää ravinnoksi pystykiurunkannusta (Corydalis solida) ja katsomme luontoa sillä silmällä. Meren rannoilla ja ruovikoissa viihtyvät myös lukuisat linnut.

Ahvenanmaa on tunnettu lukuisista kämmeköistään. Seljakämmekkä (Dactylorhiza sambucina) on harvinainen ja rauhoitettu. Sen ruotsinkielinen nimi on Adam och Eva. Euroopanmarjakuusi (Taxus baccata) kasvaa meillä luonnonvaraisena vain Ahvenanmaalla. Merikotka (Haliaeetus albicilla) on Ahvenanmaan maakuntalintu ja WWF on määritellyt sen uhanalaiseksi. Merikotkan suojeluohjelmat ovat kuitenkin vahvistaneet kantoja.

Ahvenanmaanlampaita

Toisena matkapäivänä lähdemme saaristotietä pitkin kohti Maarianhaminaa ja ylitämme meren losseilla ja lautoilla. Merimatka kestää 2,5 tuntia ja siitä on vielä 50 km Maarianhaminaan. Matkan varrella on Kastelholman keskiaikainen linna, jonka eräs arvovieras oli kuningas Kustaa Vaasa. Hänen poikansa Juhana Herttua puolestaan piti linnassa vankinaan omaa veljeään Eerik XIV ja tämän vaimoa Kaarina Maununtytärtä. Koko tarinan kuulemme paikan päällä.

Linnan vieressä on ulkoilmamuseo Jan Karlsgården, joka kertoo Ahvenanmaan
talonpoikaiskulttuurista. Molempiin kohteisiin tutustumme. Alueella on ravintola Jan Karlsgården Värdshus ja Smakbyn perinne- ja lähiruokakeskus, jota vaalii Ahvenanmaan tunnetuin kokki Michael Björklund. Häneltä ilmestyi äskettäin lähiruokakirja. Tjudön viinitila valmistaa viinejö, liköörejä ja Ålvadosta ahvenanmaalaisista omenista ja tuotteita voi maistaa tai ostaa täältä.

Tunnettuja ahvenanmaalaisia on myös kirjailija Anni Blomqvist, joka alkoi kirjoittaa suruunsa miehen ja pojan hukuttua myrskyssä. Tunnetuin teos on Myrskyluodon Maija. Hänen kotitilansa on nykyään museona.

Mökkikylä Gröna Uddens, jossa yövymme, on Maarianhaminassa. Kun olemme kotiutuneet, lähdemme kulkemaan Nåtön luonnonsuojelualueella olevan kahden kilometrin luontopolun, jossa on kukkaniittyjä, hakoja ja pähkinäpuulehtoja.  

Kolmantena päivänä kierrämme Ahvenanmaata, jossa etäisyydet paikasta toiseen eivät ole pitkiä. Aamulla suuntaamme saaren pohjoiseen osaan Getaan, jossa on Prästön kulttuuri- ja luontopolku. Polun pituus on 2,5 kilometriä ja se on osittain vaikeakulkuinen. Getakalliot ovat 107 metriä merenpinnan yläpuolella, mutta huipulle pääsyttä palkitsee upea näköala, jota voi käydä ihailemassa 15 metriä korkeasta näköalatornista. Siellä on myös Lars Sonckin 1930 suunnittelema matkailumaja ja alueella on Pyhälle Yrjölle omistettu Getankirkko.

Käymme Ahvenanmaan länsipäässä Eckerössä, jossa on museona toimiva posti- ja tullitalo. Mahtava arkkitehtien Carl Ludvig Engelin ja Carlo Bassin suunnittelema rakennus valmistui Venäjän vallan rajamerkiksi, kun Suomi kuului Venäjään. Rakennuksen historia liittyy oleellisesti Postitiehen, joka kertoo mielenkiintoisia tarinoita entisajan posteljoonin vaiherikkaista työpäivistä. Posti toi tiedot maailmalta ja ystäviltä sekä sukulaisilta aikana kun ei ollut nykyistä nopeaa tiedonvälitystä. Posteljooni joutui myös soutamaan saaresta toiseen ja sen muistoksi pidetään vuotuinen postisoutu. Majakat olivat asuttuja toisin kuin nyt, ja niiden vartijoiden yksinäisestä elämästä syntyi useita legendoja.

Neljäntenä päivänä käymme aamupalan jälkeen Maarianhaminassa äskettäin uusitussa merimuseossa, jossa on nähtävillä maailmallakin harvinainen aito merirosvolippu. Sen vieressä on museolaiva Pommern, eräs maailman viimeisimmistä lastia kuljettavista purjealuksista.

Matkamme ajankohtana on Ahvenanmaalla samppanjahuutokauppa, jossa on myytävänä kunnon maatiaisvuosikertaa vuodelta 1840 olevaa samppanjaa. Pullot löydettiin vanhasta hylystä merenpohjasta. Tosin pullojen hinnat voivat nousta pilviin. Ahvenanmaan itsehallinnon 90 vuotisjuhlia vietetään 9. kesäkuuta. Itsehallinnon ansiosta voimme ostaa laivalta tax-free tuotteita, koska Ahvenanmaa ei kuulu EU:n veroliittoon.

Ohjelmaan voi tulla lisäyksiä kuten joku puutarha, omenatarha, yrttitila tai kaupallinen vihannestila mikäli ne sattuvat sopivasti matkan varrelle. Sellainen voi olla esimerkiksi Godbyn kylän sillankupeesta lähtevä Arboretum eli puulajipolku. Samoin olisi mukava nähdä aitoja ahvenanmaanlampaita, jotka ovat maatiaislampaista uhanalaisimpia.

Toisaalta tarvitsemme taukoja ruokailua ja kahvihetkiä varten. Etäisyydet saarella eivät kuitenkaan ole kovin pitkiä. Tarkempi ohjelma tulee matkakirjeessä.

Matkapäivä ei tunnu yhtään matkanteolta laivalla kohti Turkua. Viking Linen laiva lähtee 14.25 ja on mahdollisuus nauttia merellinen buffet (27 euroa, omakustanne) ja tehdä ostoksia laivan tax-free kaupoissa. Turusta jatkamme kohti Helsinkiä, jossa olemme myöhään illalla.

Matka tulee maksamaan 350 euroa ja se maksetaan Maatiaisen matkatilille (AKTIA- pankki). Siitä tiedot matkakirjeessä. Matka toteutuu, kun lähtijöitä on 25. Matkalle on jo tulijoita, mutta kannattaa ilmoittautua piakkoin. Hintaan kuuluu oma bussi, yöpymisiä aamiaisineen, laivamatka, opastuksia ja museoita sekä ainakin yksi yhteinen ateria ja matkanjohtajan palvelut. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Anne Paalo, 050 570 6105, . Känny on välillä äänettömällä ja tekstiviesti tavoittaa aina.

Teksti: Anne Paalo, kuvat: Keijo Luoto