Vehnä, spelttivehnä

Speltin viljely alkoi Eufrat-Tigrisin tienoilla n. 9000 vuotta sitten. Pronssikaudella sitä viljeltiin jo Euroopassakin sekä Suomessa tiettävästi 300-luvulla Salon seudulla. Ravintoarvoiltaan speltti vastaa täysjyvävehnää, sillä on kumminkin matalampi gluteenipitoisuus sekä korkeampi liukenevien kuitujen määrä. Maultaan se on pähkinäinen ja hieman maltainen. Speltin syvä juuristo sitoo maata hyvin ja estää sen eroosiota.

Speltistä on kevät- ja syysmuotoja, mutta syysmuotoja on pidetty paremmin soveltuvina pohjoisille viljelyalueille.  Syyskylvöisen speltin kylvöaika on syyskuun alkupuolella, kun maa on vielä lämmin ja orastuminen tapahtuu nopeasti. Kiinni olevien kuorien johdosta speltti itää syysvehnää hitaammin. Kylvö tehdään kuten syysvehnän kylvö, ja kylvöaika on samaan aikaan syksyllä. Jos maa on kuivaa, siemen kylvetään hieman syvemmälle (4-6 cm) kuin syysvehnä kylvettäisiin, jotta kuorellinen siemen saisi riittävästi kosteutta itääkseen. Orastumisen jälkeen speltti kasvaa nopeasti ja saattaa kehittyä liian reheväksi vasten talvea, jolloin sen talvehtiminen heikkenee mahdollisten tautien johdosta.