Vehnä, punajyvävehnä

Antosyaaniväriaineiden värjäämä ikivanha vehnä. Jos yrittää saada siemensatoa punajyvävehnästä on se kylvettävä mahdollisimman aikaisin keväällä. Välimerenmaissa se on syysvilja, mutta mm. Baijerissa Saksassa se on kevään ensimmäisiä kylvöksiä. Punajyvävehnää voidaan käyttää samaan tapaan kuin tavallista vehnää mm. leivontaan. Jyvät ovat pieniä, pyöreitä ja viininpunaisia.

Jyvät käyvät hyvin myös versokasvatukseen sekä kissan-ja pääsiäisruohoksi perinteisen viljelyn lisäksi. Vehnästä saatavat versot ovat ravinteikkaita ja versoista voi valmistaa myös vehnänorasmehua. Versoja voi leikata kun ne ovat n. 7 cm korkeita, vehnä versoo uudelleen leikkaamisen jälkeen. Versotus aloitetaan liottamalla jyviä vuorokauden ajan lasipurkissa. Liotuksen jälkeen siemenet voi ripotella mm. laakealle lautaselle, jossa on muutama sentti multaa. Kylvöksen päälle voi laittaa mm. kannen muutamaksi päiväksi (itää kolmisen päivää) ja sen jälkeen siirtää kylvös valoon ja kastella maltillisesti. 8-10 päivässä kasvusto on jo 10 senttistä ja valmista korjattavaksi. Huuhtele versot leikkauksen jälkeen ja sato on valmis hyötykäyttöön. Vehnän oras on leveälehtinen ja alhaalta asti vihreä. Siitä saa näyttävimmän näköisen vaihtoehtoisen pääsiäisruohon.