Hirssi, 'Pultavan kultahirssi' (Golden Millet)

"Siemenet ovat pieniä ja vähästäkin kylvää  jo melkoisen alan. Ukrainan oloissa todella aikainen hirssi. Ehkäpä ehtii meilläkin valmistua".

Jyvä on muodoltaan pyöreä, väriltään pronssi, kiiltävä. Kasvutavaltaan pysty, varsi on keskipaksu ja melko vahva, lehdekäs. Lehdet ovat tummanvihreitä, pitkänomaisia. Röyhy on leveä ja keskipitkä (19,0-20,2 cm). Jyvistä valmistettu puuro on kirkkaan keltaista. Varhainen lajike, kypsyy 48-50 päivässä (Ukrainan oloissa). Soveltuu koneelliseen korjuuseen.

Hirssi on yleisnimitys pienijyväisille viljalajeille. Keskiajalla hirssiä viljeltiin Euroopassa paljon. Perunan viljelyn yleistyttyä 1800-luvulla hirssin viljely väheni. Suomessa hirssiä on viljelty aikaisemmin mm. Karjalan kannaksella. Hirssipuuroa eli hersryynipuuroa onkin pidetty sunnuntaiherkkuna ja sitä käytettiin  piirakoidenkin täytteenä. Muualla paitsi Etelä-Suomessa kasvukausi saattaa olla vielä liika lyhyt hirssin viljelyyn. Hyvää syötävää tästä voi kasvattaa mm. undulaateille. Ihmiselle sopii puuroihin, (gluteenittomiin) leipiin ja salaatteihin. Kultahirssi on gluteeniton ja sopii ihmisille, jotka haluavat välttää gluteenia ruokavaliossaan. Miedonmakuinen.

Kasvit korjataan joko leikkaamalla tai nyhtämällä ja puidaan sitten välittömästi viljan menettämisen välttämiseksi/varisemisen estämiseksi. Jyvän ollessa korjuukypsä kukinnan alaosa sekä varsi ja lehdet ovat vielä vihreitä. Oikea aika korjuuseen on, kun siemenen kosteuspitoisuus on 14-15 %. Kasvukausi kestää n. 100 vrk.

Sopii myös kiertoviljelykasviksi, se tehostaa yksivuotisten rikkakasvien torjuntaa, erityisesti tämä on hyvä talvivehnällä. Hirssin vedentarve on yksi alhaisimmista verrattuna muihin viljoihin. Se kestää kuivuutta ja soveltuu siksi myös viljelyyn vähäsateisilla alueilla. Siemen säilyttää itävyytensä 5 vuotta.