"Kerääjäkasvi"-seos

Kerääjäkasvilla maksimoidaan viljelysmaan kasvipeite ja näin suojataan maan mikrobeja, ehkäistään rikkakasvien kasvua, tasataan maan lämpötilaeroja, edistetään maamurujen kestävyyttä sekä hyödynnetään koko kasvukautta. Kun satokasvi on korjattu, niin sen jälkeen voi heti kylvää kerääjäkasvia. Näin maa ei jää loppukesällä/syksyllä paljaaksi sekä kerääjäkasvi nappaa typen rikkakasveilta eikä typpi huuhtoudu. Seoskasvustot ovat hyviä myös kerääjäkasvustoissa. Monilajisessa kerääjäkasvustossa heinäkasvit keräävät maan liukoista typpeä samalla, kun sinimailanen sitoo ilmakehän typpeä. Monilajisessa kasvustossa sääolojen vaikutus ei myöskään ole niin voimakas. Yleensä monilajisen kerääjäkasvuston lajeista menestyy aina joku.

Seos sisältää: westerwoodinraiheinä 70 % (Lolium Westerwoldicum-Ryhmä, kotimainen siemen) keltasinappi (Sinapis alba), retikka 'Münchner Bier' (Raphanus sativus Niger-Ryhmä) ja sinimailanen (Medicago sativa). Seos soveltuu myös mm. välikasviseokseksi, maanparannus/vihantalannoitus/saneeraus-käyttöön. Seoksessa on eri syvyyksille hius- ja paalujuuria kasvattavia heinä- ja typensitojakasveja. Kuvassa on kukkiva sinimailainen ja raiheinä-kasvustoa.

Kasvusto voidaan muokata maahan myöhään syksyllä tai keväällä. Mitä aikaisemmin kasvusto
muokataan maahan, sitä enemmän on aikaa typen vapautumiselle ja samalla menetetään hyöty maan kasvipeitteisyydestä, pitkälle jatkuvasta yhteyttämisestä syksyllä. Maahan muokatun kasvimassan ravinteet tulevat uuden kasvuston käyttöön vasta, kun maamikrobit ovat hajottaneet ravinteet liukoiseen muotoon. Kerääjäkasvit toimivat tehokkaana talviaikaisena kasvipeitteenä, jos niiden lopetus jätetään kevääseen. Se on kaikista paras vaihtoehto ravinnevalumien ja eroosion kannalta. Elävä, aito kasvipeite suojaa maata syksyn ja
talven vaihtelevilta olosuhteilta ja säilyttää ravinteet maassa seuraavan satokasvin käyttöön.

Tärkeää on myös mm. sinapin kasvinsuojeluvaikutus maaperään, se torjuu mm. ankeroisia. Sinapin syvälle työntyvät juuret parantavat maanrakennetta ja maahan jäävä biomassa mururakennetta. Kasvuston hajotessa syntyy myös kaasuja, jotka vähentävät rikkakasvien kasvua seuraavana vuonna. Sinimailasella on n. 20 cm pitkä paalujuuri sekä juuristo pystyy sitomaan typpeä ilmakehästä typensitojabaketeerin avulla. Westerwoodinraiheinä on yksivuotinen (rehu)heinälajike jonka kasvuunlähtö on nopeaa. Se kasvattaa runsaasti korsia ja röyhyjä. Satoisa varsinkin vyöhykkeillä IV-V. Kasvusto on tiheää. Erittäin hyvä taudinkesto sekä ei lakoonnu helposti. Hyvä jälkikasvukyky, satoa saadaan vielä myöhään syksyllä. "On hyvä maanparannuskasvi yksin tai yhdessä persianapilan tms kanssa, siitä voi leikata laihon 2-3 kertaa vuodessa ja käyttää vaikkapa katteena".

Seosta ei suositella alueille, missä viljellään kaalia. Raiheinä ja retikka voivat toimia möhöjuuren isäntäkasvina.