Härkäpapu "Mäntyharjun papu" (entinen nimi ”Aunus”)

Geneettisen selvityksen mukaan "Mäntyharjun papu" kuuluu Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan läntisissä rajakylissä yleiseen paputyyppiiin. Sen lähimmät sukulaiset Pohjoismaisessa geenipankissa ovat Mäntyharjun Kokkosenkylän härkäpapu ja Suomenniemen Luotolahden härkäpapu ja se on perimältään jokseenkin sama kanta kuin nuo Kokkosenkylän ja Luotolahden näytteet. Pavut ovat suuret, litteät ja tummat. Palon pituus n. 10 cm.

 "Mäntyharjun pavun" tyyppisiä härkäpapuja on kutsuttu hevospavuiksi. Pehmeitä, vihreitä papuja käytetään keittoihin, paistoksiin, salaatteihin (kiehautettava).  Sopii hyvin myös maanparannuskasviksi. Hyönteiset risteyttävät lähekkäin kasvavia härkäpapuja, joten suositeltava varoetäisyys muihin härkäpapuviljelyksiin vähintään 300 m. Valitse kylvettävät pavut keväällä. Siemeniä kannattaa liottaa ennen kylvöä. Maatiaisten suhteen se on tärkeä siemenenvalintamenetelmäkin, jonka avulla "kivipavut" eli hitaasti pehmenevät voidaan jättää pois kylvöksestä. Pitkässä liotuksessa selviää myös itävyys yleensä. Härkäpapujahan voi liottaa useamman päivänkin (2-4).