Papu, taitepapu "Särdal"

Kukat ovat kellertäviä ja palot 15 cm pitkiä.  Runsassatoinen, tuettava. Jopa isot palot säikeettömiä. Pavut hyviä keitettynä suolavedessä ja nautittuna voin kanssa. Voi pakastaa.

Historia: ”Vi har ärvt frö…” så börjar Ann Hallberg brevet som berättar om brytbönan Särdals historia. I hemmet på Bengtsgården i Särdal i Halland var man noga att inte slösa, fröbönor togs år efter år. När Sofi Jönsson inte längre odlade sina bönor tog sonen Jöns, född det första året på 1900-talet, vid och fortsatte odla bönan i föräldragårdens trädgård. Han satte bönorna tätt i två rader så att bönorna stöttade varandra. Till hjälp hade varje planta stöd av en pinne då plantan blir tung när bönorna växer ut. Jöns använde endast kompost som jordförbättring, tidigare användes tång som fick multna och sedan användes till gödslingsmedel. Numera är det Ann och hennes man, Jöns systerson, som odlar bönan i Vrigstad. Bönan äts förvälld i lättsaltat vatten med lite smör, antingen som förrätt eller som tillbehör till mat. "Särdal" blir 40 cm hög och blommar med gulvita blommor och ger baljor som är 10-15 cm långa. Varje bönplanta behöver stöttas då den ger stor skörd. Även stora bönor är mjälla och utan trådar. De går bra att frysa.

Suojaetäisyys: Periaatteessa eri papulajikkeita voi kas­vat­taa lähekkäin, mutta koska hyönteiset voivat aiheuttaa ris­tey­tymistä pienessä määrin suo­sitellaan siemenviljelyssä 20-50 m e­täi­syyt­­tä pin­nanmuodoista riippuen ja kaupallisessa siemenviljelyssä 100m. Pavun mm. pensaspavun siemenviljely onnistuu varmimmin Etelä-Suomessa lämpimässä ja suojaisessa paikassa. Jos kesä on lämmin ja pitkä, niin siemensadosta voi tulla tyydyttävä. Esim. salkopavun siemenviljelys on vielä hankalampaa kuin pensaspavun. Mutta ruusupavun siemenviljely onnistuu helposti ja varhaisimmista paloista saa usein hyvää siementä. Maalaji olisi hyvä olla kevyttä ja hiekansekaista, savimaa ei sovellu. Rakennuksen tai jonkun suojan eteläseinusta on suositeltava kasvupaikka. Sääoloista riippuen kylvö tehdään toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa kun maan lpt on +10 ^o C. Siemenviljelyä varten on hyvä kylvää oma kasvusto. Lajikeominaisuudet voivat huonontua jos sie­me­neksi kerätään pelkästään viimeisiä lat­va­pal­koja. Kan­­taa ylläpidetään myös poistamalla puh­dis­tetuis­ta pavuista poikkeavan näköiset yksilöt. Pavut kylvetään 1 m:n levyiseen penkkin kahteen riviin, riviväli 10 cm. Kylvösyvyys 2 cm. Taimet mullataan, kun ne ovat muutaman cm korkuisia. Siemenet tuleentuvat yleensä vasta syyskuussa. Palot muuttuvat silloin keltaisiksi. Valmiit palot poimitaan ja jälkikuivataan ilmavassa ja kuivassa paikassa ohuena kerroksena. Homehtumisvaaran takia palkoja tulee käännellä kuivauksen aikana. Siemenet erotellaan paloista käsin ja jonka jälkeen siemenet kuivataan ohuena kerroksena kuivassa ja ilmavassa paikassa. Syyshallojen uhatessa tuleentumaton kasvusto kannattaa suojata hallaharsolla.