Papu, taitepapu "Harplinge"

Matala, tummanvihreät lehdet ja antosyaaniväriä varsissa. Lilat kukat. Palot ovat isonakin säikeettömät. Satoa jopa huonoina kesinä. Kypsät pavut ovat lähes mustia. "Hyvänmakuinen ja reipas papu".

Historia: FROM HALLAND. Veka plantor som lett böjs ned av baljorna. Stjalk er antocynfärgad, mörkt gröna blad, rombiske form. Trinda raka gröna baljor. Snabbt markerad spets. Denna brytböna, med sina vackra svarta frön, kommer från Inger Haskås föräldrahem i Harplinge i Halland där man odlat den sedan 1940-talet. Inger har tagit över odlingen av bönan och tycker att den är väl värd att satsa på då den är överlägsen vanliga brytbönor med vita frön som går att köpa. Harplingebönan är en brytböna med säreget utseende. Den är låg med mörkgröna blad, antocyanfärgade stjälkar och kraftigt lila blommor. Baljorna är helt gröna, raka, tjocka och något tillplattade med en kort markerad spets. De något veka plantorna böjs lätt när baljorna matas. Varje balja innehåller runt åtta frön. Det mogna fröet är nästan helt svart och har en avlång rombisk form. "Harplinge" ger bra skörd även somrar med dåligt väder. Baljorna är utan trådar, även om de blir stora, och är goda att ha i sallad.

Suojaetäisyys: Periaatteessa eri papulajikkeita voi kas­vat­taa lähekkäin, mutta koska hyönteiset voivat aiheuttaa ris­tey­tymistä pienessä määrin suo­sitellaan siemenviljelyssä 20-50 m e­täi­syyt­­tä pin­nanmuodoista riippuen ja kaupallisessa siemenviljelyssä 100m. Pavun mm. pensaspavun siemenviljely onnistuu varmimmin Etelä-Suomessa lämpimässä ja suojaisessa paikassa. Jos kesä on lämmin ja pitkä, niin siemensadosta voi tulla tyydyttävä. Esim. salkopavun siemenviljelys on vielä hankalampaa kuin pensaspavun. Mutta ruusupavun siemenviljely onnistuu helposti ja varhaisimmista paloista saa usein hyvää siementä. Maalaji olisi hyvä olla kevyttä ja hiekansekaista, savimaa ei sovellu. Rakennuksen tai jonkun suojan eteläseinusta on suositeltava kasvupaikka. Sääoloista riippuen kylvö tehdään toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa kun maan lpt on +10 ^o C. Siemenviljelyä varten on hyvä kylvää oma kasvusto. Lajikeominaisuudet voivat huonontua jos sie­me­neksi kerätään pelkästään viimeisiä lat­va­pal­koja. Kan­­taa ylläpidetään myös poistamalla puh­dis­tetuis­ta pavuista poikkeavan näköiset yksilöt. Pavut kylvetään 1 m:n levyiseen penkkin kahteen riviin, riviväli 10 cm. Kylvösyvyys 2 cm. Taimet mullataan, kun ne ovat muutaman cm korkuisia. Siemenet tuleentuvat yleensä vasta syyskuussa. Palot muuttuvat silloin keltaisiksi. Valmiit palot poimitaan ja jälkikuivataan ilmavassa ja kuivassa paikassa ohuena kerroksena. Homehtumisvaaran takia palkoja tulee käännellä kuivauksen aikana. Siemenet erotellaan paloista käsin ja jonka jälkeen siemenet kuivataan ohuena kerroksena kuivassa ja ilmavassa paikassa. Syyshallojen uhatessa tuleentumaton kasvusto kannattaa suojata hallaharsolla.