Perinnemaisemat

ETUSIVU
Yhdistys
Ajankohtaista
Maatiaiskasvit
Maatiaiseläimet
Perinnemaisemat
Siemenvälitys
Maatiainen-lehti
Paikallistoiminta
Matkat
Liity jäseneksi
Kuva-arkisto
Arkisto
Linkkejä
Yhteystiedot

 

Ehdota vuoden
perinnemaisemaa

Perinnemaisemakriteerit

Vuoden 2017 perinnemaiseman,
Korteniemen perinnetilan
tapahtumakalenteri

Takaisin
edelliselle sivulle

Maaseudun tulevaisuus
17.2.2014 kirjoittaa
Lohjansaaresta

Aikaisempien vuoden perinnemaisemien kunniakirjat
(jpg-kuvia, avautuvat uuteen ikkunaan tai välilehteen, aika suuria):
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017

Maaseutumme arvokkaat perinnemaisemat ovat syntyneet vuosisatojen aikana ihmisen toiminnan tuloksena. Vanha maataloutemme perustui laajoihin niittyalueisiin, joilta korjattiin karjalle talvirehu. Heinän lisäksi kerättiin lehtipuista lehdeksiä eli kerppuja. Karja laidunsi kesät vapaasti metsissä ja aidatuilla hakamailla sekä niiton jälkeen myös niityillä. Niittyjä oli 1880-luvulla arviolta noin 1,6 miljoonaa hehtaaria, kun peltoa oli vain puolet siitä. Viikatteen ja karjan lisäksi myös tuli on muuttanut maaseutumme luontoa ja maisemaa. Kaskiviljelyyn kuului puuston polttaminen, mikä nuorensi metsiämme ja lisäsi lehtipuustoa. Kasken jälkeen jatkettu niitto ja laidunnus loi ahoja.

Vuosisatoja jatkuneiden perinteisten maankäyttötapojen seurauksena niityt, hakamaat, lehdesniityt ja metsälaitumet ovat muovautuneet kasvi- ja eläinlajistoltaan monimuotoisimmiksi luontotyypeiksemme. Luonnonarvoiltaan merkittävimpiä perinnebiotooppeja ovat erilaiset niityt, etenkin tuoreet niityt ja kedot. Ne ovat monen uhanalaisen eliölajin ensisijaisia elinympäristöjä. 

Perinteiseen maatalousympäristöön liittyvät erottamattomasti myös vanhat rakennukset ja rakennelmat, joiden säilymisellä on historiallista ja maisemallista arvoa. Heinäladot, metsälaitumien karjasuojat sekä riuku- ja kiviaidat kertovat menneiden sukupolvien työstä ja rakentamisen tavoista. Maatilojen perinteiset pihapiirit ja niiden vanhat, hyvin säilyneet talonpoikaiset rakennukset sekä pihat ja puutarhat perinteisine hyöty- ja koristekasveineen ovat keskeinen ja arvokas osa rakennettua perinnemaisemaa. Parhaimmillaan tilan pihapiiri ja sitä ympäröivät pellot, niityt ja laitumet muodostavat yhdessä tasapainoisen kokonaisuuden, joka ilmentää hyvin seudulle tyypillisiä luonto- ja kulttuuripiirteitä. Erityistä arvoa perinnemaisemaan tuo pitkästä asutushistoriasta kertova kiinteä muinaisjäännös, kuten rautakautinen kalmisto tai uhrikivi.

Vuosisatojen työn tuottama kulttuuriperintö, sen muovaamat ympäristöt ovat katoamassa maaseutumaisemasta. Niittyjen ja luonnonlaidunten voimakas väheneminen alkoi 1800-luvun lopulta, kun niitä alettiin raivata pelloiksi tai metsittää. Viime vuosikymmeninä nurmilaitumet ovat korvanneet luonnonlaitumet lähes kokonaan eikä luonnonheinää enää korjata karjalle ravinnoksi. Pois käytöstä jääneet perinnebiotoopit ovat kasvamassa umpeen. Tällä hetkellä perinnebiotooppeja on noin 40 000 hehtaaria, ja tästä alasta noin 30 000 hehtaaria on hoidon piirissä. Perinnebiotoopit ovat kaikkein uhanalaisimpia maamme luontotyypeistä. Maatalouden tehostuminen näkyy muutoinkin monin paikoin maiseman yksipuolistumisena ja luonnon köyhtymisenä: suurempina, yhtenäisinä viljelyaukeina, piennarten ja avo-ojien vähenemisenä, peltosaarekkeiden ja maisemapuiden raivaamisena sekä perinteisten rakennusten ja rakennelmien purkamisena ”tarpeettomina”.

Perinnemaisemat ovat luonnoltaan, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaita alueita, joita tulee vaalia. Jotta perinnemaisemat säilyisivät, ne vaativat hoitoa, jatkuvaa työtä. Niiden säilymisen perusedellytys on maaseudun pysyminen elinvoimaisena ja asuttuna. Maisemanhoito on maanviljelyn ja perinteisen laidunnuksen tai niiton jatkamista sekä jo umpeenkasvaneiden alueiden kunnostamista. Se on myös vanhojen rakennusten ja rakennelmien ylläpitoa sekä niiden ympäristön, kuten pihojen, puutarhojen ja raittien kohentamista.

 

Lue lisää:
Vuoden 2008 perinnemaisema: satakuntalainen Mäki-Ketalan tila 
Vuoden 2009 perinnemaisema: Louhimaan torppa Linnansaaren kansallispuistossa.
Vuoden 2010 perinnemaisema: Askalankosken niityt ja kedot Paimionjokilaaksossa.
Vuoden 2011 perinnemaisema: Keminmaan kirkkojen ympäristö
Vuoden 2012 perinnemaisema: Kuralan Kylämäki Turussa
Vuoden 2013 perinnemaisema: Harjun tila Hartolassa
Vuoden 2014 perinnemaisema: Lohjansaari. Lue lehdistötiedote.
Vuoden 2015 perinnemaisema: Riuttalan talonpoikaismuseo (pdf-tiedosto). Lue lehdistötiedote.
Vuoden 2016 perinnemaisema: Hollolan keskiaikainen kirkko ympäristöineen (pdf-tiedosto). Lue myös lehdistötiedote (pdf-tiedosto).
Vuoden 2017 perinnemaisema: Korteniemen perinnetila Tammelassa. Lue myös lehdistötiedote! (molemmat pdf-tiedostoja).


Ahvenanmaalaisen hakamaan kevättä.